Kynnystä Kukossa

Bongasin Kino Kuvakukosta mielenkiintoisen elokuvatapahtuman: KynnysKukon. KynnysKukko järjestetään kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. sekä tiistaina 4.12.

Tapahtumassa näytettävät elokuvat kertovat muun muassa esteiden ylittämisestä sekä sairauden tai vamman kanssa elämisestä. Elokuvien pituudet vaihtelevat muutamasta minuutista reiluun puoleen tuntiin ja kahden päivän aikana niitä on tarjolla useita. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

KynnysKukon ensimmäinen näytös alkaa maanantaina klo 17 ja tiistaina klo 15.  Itseäni kiinnostaisi esimerkiksi tiistaina näytettävä Tarinameri, joka kertoo kuuron perheen kuulevista lapsista Suomessa 1900-luvun loppupuolella. Ohjelmistossa oli myös muita mielenkiintoisia elokuvia.

Tarkemmat tiedot tapahtuman ohjelmistosta löytyvät Kino Kuvakukon sivuilta.

Peace man,

Helmi

Ikano: sieltä saa sushia ja smoothieita

Kävin tekemässä viime lauantaina uuden visiitin Ikanoon, nyt vähän pidemmän kaavan kautta. Tarkoituksena oli hankkia joulun kunniaksi erinäisiä lahjuksia ja ostospyrähdyksen päätteeksi lahjalistalle ei jäänyt enää montakaan asiaa jäljelle.

Ostoksia ennen kaikkea

Harkitsin joululahjan ostamista myös itselleni, sillä Ikanossa on Partioaitta, jossa oli tarjouksessa Kånkeneita. Kerroin aiemmassa postauksessa, että ostin alkusyksystä itselleni tämän kulttimaineeseen nousseen repun ja olen tehnyt syksyn mittaan sen havainnon, että en ole tämän jälkeen käyttänyt juurikaan muita kasseja. Siksipä mietinkin, että jos ihmisellä voi olla monta käsilaukkua, niin kai samalla logiikalla reppujakin voisi olla useampia. Vielä kassi ei kuitenkaan lähtenyt joulupukin konttiin, sillä en osannut päättää, olisinko hankkinnut repusta sen normikoon vai hieman tilavamman version. Väri on kuitenkin ihan selvänä mielessä. Tammikuuta ja alennusmyyntejä odotellessa.

Stairway to heaven, eiku...

Menimme Ikanoon jo ennen kymmentä, jolloin ihmisiä ei ollut vielä ihan järjettömin laumoin liikenteessä. Puolen päivän aikaan populaa alkoi olla jo aikas paljon enemmän ja muun muassa kaikkiin ruokapaikkoihin oli melkoiset jonot. Tämä kannattaakin huomioida, jos on suuntaamassa ostoksille ruuhkaisempina päivinä. Eli jos on yhtään taipuvainen nälkäkiukkuiluun tai sen vakavampaan muotoon, nälkäraivoon, suosittelisin varaamaan mukaan pientä evästä tai valmistautumaan ainakin henkisesti siihen, että apetta ei välttämättä saa heti, kun sitä alkaa tehdä mieli.

Jonoista huolimatta onnistuimme kuitenkin testaamaan Ikanon kahta erilaista ravintoa tarjoavaa paikkaa. Ensimmäinen näistä oli Jungle Juice Bar ostoskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa, josta saa muun muassa mehuja ja smoothieita. Itse testasin Crazy Frog -nimistä smoothieta, johon tuli mangoa, päärynää, limeä, minttua, omenamehua ja jäitä, ja seuralaiseni kokeili Choco Bumbaa, jossa oli raakasuklaata, raakakaakaota, banaania, ananasta, suklaasoijamaitoa ja jäitä. Nämä molemmat olivat todella herkullisia ja täyttivät massuakin ihan mukavasti. Aloinkin vakavasti harkita, että hankkisin kotiinkin blenderin, jotta vastaavia herkkuja voisi valmistaa  milloin tahansa. Kuvat olisivat kivoja, mutta ikuvanhan digipokkarini reistailuista johtuen, sellaisia ei ole nyt tarjolla.

Toinen herkku, jota testasimme, oli luonnollisesti sushi. Kuopiosta on puuttunut tähän mennessä pelkkään sushiin erikoistunut ruokapaikka, joten Hanko Sushi -baari on tervetullut lisä kalakukkokaupunkiin (tai sen kupeeseen). Koska tarkoituksena oli vain maistella, otimme puoliksi kasvislautasen, johon kuului 12 sushia. Hintaa lautasella oli 16,50 € ja tästä on jopa kuvakin.

– Sussia, sanoi savolainen

Lajitelma oli ihan jees, mutta kaiken rehellisyyden nimissä olen syönyt parempaakin. Ongelma oli ehkä siinä, että baarin soijakastike oli makeampaa kuin mihin olen tottunut, ja tykkään läträtä sen kanssa runsaasti. Aion kuitenkin ehdottomasti kokeilla Hanko Sushin tarjontaa myös toiste ja tutustua sen kalaisempiinkin vaihtoehtoihin. Hanko Sushi sijaitsee myös Ikanon ensimmäisessä kerroksessa, Jungle Juice Barin vieressä. 

Toisen kokemuksen perusteella Ikano on mielestäni ihan toimiva paketti, ei liian suuri, mutta valikoima on kuitenkin laaja. Henkilökohtaisesti iloitsin erityisesti Stadiumin, New Yorkerin ja Vilan liikkeistä. Sekä tietenkin siitä Partioaitasta.

Ikanosta tarttui matkaan myös eräs asia, jota olen metsästänyt jo useamman vuoden kissojen ja koirien kanssa, josta josta olen täälläkin joskus kohkannut.

Rakkain Christie

Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut eli uudistettu suomennos Kymmenestä pienestä neekeripojasta. Tsekkasin Tarjouskirjan Christie-osaston vanhasta tottumuksesta ja päästin tahattoman Oih-kiljaisun, kun näin, mikä hyllyssä napotti. Pokkari kotiutui päälle kuuden euron hintaan ja olen siitä ikionnellinen. Nauratti myös, kun samassa kaupassa hieman eri hyllyllä todistin samanlaisen Oih-hihkaisun, kun joku toinen shoppailija löysi itselleen jonkin ilmeisesti yhtä merkittävän opuksen.

Ai niin, ja piti vielä sanoa, että jos olette menossa Ikanoon ja tulette Helsingin suunnasta, niin ottakaa Matkuksen ramppi. Ohjaus kauppakeskukseen toimii ilmeisesti hieman huonosti.

Peace man,

Helmi


Translation:

I went for a another round at the Ikano shopping centre last Saturday. I got some Christmas shopping done and also managed to taste a few delicious treats such as a Crazy Frog smoothie at the Jungle Juice Bar and some veggie sushi at the Hanko Sushi bar. I also found a long longed Agatha Christie paperback.

Jouluhäppeninkejä Kuopiossa

Vaikkei rakastaisikaan joulua ylettömästi, joulunalusaika on siitä mukavaa, että silloin tapahtuu paljon. Kokosin alle joitakin jouluisia tapahtumia, joita Kuopiossa pääsee ihastelemaan marras–joulukuussa.

Kuopion joulukauden avajaiset 24.11.2012

Joulukauden avajaisia vietetään kauppatorilla tulevana lauantaina klo 12 eteenpäin. Luvassa on erilaista ohjelmaa musiikista taikatemppuihin ja paikalla on myös joulupukki, jolle perheen pienimmät (tai miksei isommatkin) voivat esittää lahjatoiveitaan. Avajaisten päätteeksi järjestetään ilotulitus, jonka raketit alakavat paukkua klo 16:15. Jospa sitä itsekin kävisi kertomassa pukille pari lahjatoivetta...

Tähtituiskua-tapahtuma Kansalaisopistolla 12.12.2012

Kansalaisopistolla (Puistokatu 20) järjestetään 12.12. klo 12–18 opiston perinteinen Tähtituiskua-tapahtuma. Tapahtumassa esitellään kansalaisopiston eri kursseilla tehtyjä töitä sekä niiden toimintaa ja luvassa on myös työpajoja sekä opiskelijoiden esityksiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Aiempina vuosina Tähtituiskua-tapahtumassa on ollut myös myynnissä erilaisia käsitöitä sekä muita tuotteita. Jos joululahjat ovat vielä ostamatta, täältä on hyvä aloittaa!

Torikujan joulu 14.–16.12. ja 21.–23.12.2012

Pikku Pietarin torikuja avautuu myös joulun alla kahden viikonlopun ajaksi. Torikujalla voi käydä nauttimassa sen tunnelmasta sekä hankkimassa sitten ne loput joululahjat. Kuja on avoinna 14.–16.12. ja 21.–23.12. pe–la klo 10–17 ja su klo 12–17.

Naatitaan siis joulusta ihan uunalleen, vaikka se kaikki lumi ehtikin jo sulaa pois!

Peace man,

Helmi

PS. Kuopiossa pitäisi ilmeisesti tänä vuonna olla jälleen myös Tanssiva joulukalenteri, joka tarkoittaa tanssillisia performansseja ympäri kaupunkia joulukuun aikana. Pitäkää siis silmät ja korvat auki!


Translation:

Christmas means different kinds of events all over the town. The first one is on 24.11. at the market square when Kuopio's Christmas season will be opened. Santa Clause himself is going to be present, and the whole event is crowned with fireworks. The event starts at 12 am and the fireworks at 4.15 pm. A great opportunity to tell Santa what you want for Christmas...

My name is Bond. James Bond.

Kävin eilen katsastamassa uuden Bondin, Skyfallin. Olen vanhempien Bond-elokuvien suurfani ja nähnyt ne kaikki lukemattomia kertoja. Bond-fanius on istutettu minuun jo pienenä mummolassa. Edesmennyt ukkini nimittäin nauhoitti Bondit aina telkkarista ja minä katsoin niitä sitten, kun olin isovanhemmillani hoidossa. Tällöin suosikkejani olivat Pallosalama, Elät vain kahdesti, Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa, sekä Octopussy. Bondit ovat minulle vähän niin kuin Inkkari Jonkkarit; niitä jaksaa katsoa aina.

Minulle Sean Connery on se ainoa oikea James (johtuisiko siitä, että ukkini muistutti häntä melko paljon). Bondin hahmoon kuuluu mielestäni olennaisesti herrasmiesmäisyys, seksikkyys sekä pilke silmäkulmassa, joita kaikkia Conneryn Bondissa oli. Bond-leffojen olennaisia elementtejä ovat mielestäni puolestaan nopeat autot, eksoottiset paikat, kauniit naiset, hullut vekottimet ja keksinnöt, tyylikkäät vaatteet, suuruudenhullut tai muuten sekapäiset rikolliset sekä vauhti ja vaaralliset tilanteet. Ja luonnollisesti tyylikäs ja dramaattinen tunnari.

Bondeja ja Bond-leffoja on ollut vuosien varrella parempia ja huonompia. Connerya yhdessä Bondissa, eli Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa, seuranneesta George Lazenbystä on vaikea sanoa Bondina oikeastaan yhtään mitään. Sinänsä harmi, että yhteen parhaista Bond-tarinoista on castattu se kaikkein mitäänsanomattomin Bond.

Roger Mooren Bond-hahmosta sekä leffoista pidän puolestani myös lähes kaikista. Hänen Bondissaan on hyvää huumoria sekä kykyä nauraa itselleen ja olla ottamatta itseään niin vakavasti. Mooren tekemistä Bondeista löytyy myös sellaisia helmiä kuin 007 rakastettuni (Jaws!), Octopussy sekä Elä ja anna toisten kuolla.

Timothy Dalton on mielestäni myös ihan kelpo Bond, joskin hänen aikanaan itse leffat menivät aika paljon synkempään ja rankempaan suuntaan. Ilmeisesti Pierce Brosnanin myötä niihin yritettiinkin saada vähän takaisin sitä huumori-aspektia. Itse en kyllä pidä Brosnanin Bondista, enkä myöskään leffoista oikeastaan yhtään. Kun maailma ei riitä on ainoa Brosnanin Bond, josta pidän ja sekin on suurimmalta osalta Robert Carlylen ja Sophie Marceaun ansiota. Viimeinen tikki oli ehkä Madonnan tekemä Bond-tunnari Die Another Day, joka on mielestäni ihan hirveää kuraa.

Tästä syystä olinkin erittäin iloinen, kun Daniel Craigista tuli Bond Brosnanin jälkeen. Craigin Bondit ovat kuitenkin olleet tähän asti minulle jonkinasteisia pettymyksiä, sillä elokuvat ovat olleet todella synkkiä ja väkivaltaisia ja olen jäänyt kaipaamaan niistä myös joitakin tiettyjä perinteisiä Bond-elementtejä. Craigin Bond on myös ollut makuuni hieman liian vakava ja teräkseltä kalskahtava. Minulla ei siis ollut myöskään Skyfallin suhteen kovin suuria odotuksia. Ehkä osittain tästä syystä elokuva pääsi yllättämään minut ihan takavasemmalta ja nousi kirkkaasti omalle Bondien Top 3 -listalleni.

Heti alkuun täytyy kyllä tunnustaa, että Skyfall ei ole mitenkään kovin perinteinen Bond-leffa ja siinä on paljon elementtejä, joita ei tähän astisissa Bondeissa ole totuttu näkemään. Jotenkin kummallisesti se kuitenkin toimi.

Daniel Craigin aikanahan Bondeissa on vilauteltu vähän enemmän 007:än henkilökohtaista persoonaa sekä taustaa ja Skyfallissa tämä viedään vielä monta askelta pidemmälle, aina hahmon lapsuuden tarinaan ja traumoihin saakka. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan ainakaan itseäni haitannut. Skyfallin juoni on myös muuten hieman poikkeuksellinen, sillä kerrankin Bond ei yritä estää suuruudenhullua rikollisneroa tuhoamasta maapalloa, vaan tarina rakentuu henkilökohtaisemman kostokuvion ympärille. Tarinassa palataan myös aivan Bond-saagan alkuun ja annetaan vihjeitä tulevasta.

Daniel Craig hoisi roolinsa hienosti ja vetosi minuun paljon enemmän kuin tähän mennessä. Ehkä se oli se pilke, jota hänellä oli tällä kertaa mielestäni enemmän silmäkulmissaan. Eikä kyllä voi sanoa, että Craigin fyysiset ominaisuudetkaan yhtään haittasivat katselukokemusta.

Leffassa heitettiin melko rankkaa herjaa Bondin iästä ja vähän vihjailtiin, että 007 alkaa olla liian vanha hommaansa. Minulla onkin vähän sellainen kutina, että Skyfall saattaisi olla Craigin viimeinen Bond. Jos näin, Bondin manttelia voisi mielestäni asetella seuraavaksi esimerkiksi Ryan Goslingin tai Michael Fassbenderin harteille...

Craigin lisäksi Skyfallissa oli tuttuna hahmona mukana Judi Denchin esittämä M. Uusina henkilöinä esiteltiin puolestaan Bondin naispuolinen agenttipuolisko (Naomie Harris), nuori IT-nörtti Q (Ben Whishaw) sekä M:n uusi pomo Gareth Mallory (Ralph Fiennes). Skyfallista puuttui tavallaan perinteinen Bond-tyttö, vaikka eräänlaisena sellaisena toimikin mystinen Sèvèrine (Bérénice Marlohe). Jostain syystä tämäkään ei kuitenkaan haitannut minua. Alkuun olin puolestani nyreissäni siitä, että Q:n hahmo oli muuttunut niin paljon, eikä elokuvassa esitelty enää hänen hulvattomia keksintöjään. Lepyin kuitenkin siinä vaiheessa, kun sitä Q:n Bondille antamaa gadgetia käytettiin juuri niin, kuin Bond-leffoissa kuuluukin.

Erityismaininnan Skyfallissa ansaitsee leffan konna eli Javier Bardemin esittämä Raoul Silva. Jos Robert Carlylen Renard oli pelottava Bond-konna, niin Silva on sitä potenssiin miljoona. Mikäli on nähnyt Coenin veljesten Menetetyn maan (No Country for Old Men) ja Bardemin Oscarin arvoisen sivuosasuorituksen siinä hyytävänä palkkamurhaajana Anton Chigurhina, voi jo aavistellakin, millaista menoa on luvassa. Sääli, että Bond-elokuvat eivät taida olla varsinaista Oscar-ehdokkuus kamaa. Jos olisivat, Bardemille voisi jälleen povata sivuosa-Oscaria Silvan roolista. Silva on pelottava, lähes Hannibal Lecter -pelottava. Pimeällä kadulla juoksisin karkuun. Jos siis ehtisin.

Tiivistäen voisi sanoa, että Skyfall yhdisteli erittäin loistavasti uutta ja vanhaa Bondia. Siinä oli tiettyjä hienoja Bond-perinteitä kunnioittavia piirteitä, mutta myös ennennäkemättömiä ja kaavaa rikkovia käänteitä. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä paketti. Ymmärtääkseni Skyfall ei ole saanut erityisen mairittelevia julkisia arvosteluja, mutta kuten sanottu, omalla listallani se meni heittämällä parhaimpien Bond-leffojen joukkoon. Suosittelen, sekä Bond-faneille että muille elokuvan ystäville. Jo ihan vaikka sen Bardemin takia.

Loppuun vielä Skyfallin tunnari, jonka esittää Adele. Myös tämä on sen verran loistavaa kamaa, että se kilpailee omalla listallani parhaan Bond-tunnarin tittelistä Chris Cornellin You know my name -tunnarin kanssa. Ja se on paljon se.

Peace man,

Helmi


Translation:

Went to see the new James Bond movie Skyfall yesterday.  Must say that I liked it awfully lot despite of the fact that it wasn't a really "traditional" Bond movie. Javier Bardem was amazing as the main villain Raoul Silva and Daniel Craig was great as Bond too, even though Sean Connery is still the one and only Bond for me.

Talven vihaajan nillitystä

Voin ihan suoraan sanoa, että minulla on hyvin nihkeä suhtautuminen talveen. Voisin melkein sanoa vihaavani tätä kylmää vuodenaikaa. Täysiluminen talvikausi ja kunnon pakkasaika vielä menettelevät joten kuten, mutta nämä välikelit ja talven tuloaan tekeminen ovat minulle aina yhtä karmivaa tuskaa.

Olen myös niitä ihmisiä, joiden verenpaine alkaa kohota vaarallisen korkeisiin lukemiin siinä vaiheessa, kun kavereiden ja tuttujen Facebook-seinille ilmestyy statuksia, joissa kaipaillaan kuumeisesti talvea ja lunta, koska ”olisi niin kiva, kun maa olisi jo valkea”. Mieleni tekee aina huutaa ääneen, että älkää nyt hitto vieköön toivoko sitä talvea, kun kyllä sen tietää, mitä se tässä ilmastonmuutoksen pahoinpitelemässä maailmankolkassa taas tarkoittaa: a.) Monsteritalvea, jolloin on lunta 10 metriä joka ikisessä paikassa, ja joka hyvällä lykyllä sulaa pois joskus juhannuksena b.) Räntää, loskaa, vettä, likaa ja kuraa kertaa tsiljoona. 

Nyt ollaan menossa siinä rännässä, loskassa, vedessä, liassa ja kurassa. Vielä viime viikolla Kuopiossa näytti tältä:

Lunta, ihanaa!!!

Lunta ja kuusia = Joulu, vielä ihanampaa!

 

Eli lunta oli. Ja autokolareita, kun ihmiset eivät olleet taaskaan ihan osanneet varautua talveen ajoissa ja liukastelivat risteyksiin kesärenkailla. Ja katuja, jotka aura-autot olivat lananneet sileäpintaisiksi luistinradoiksi niin, että viaton unihiekkaa silmistään karisteleva työmatkakävelija sai harjoitella usempaankin otteeseen telemark-alastuloa, jotta olisi välttynyt murtuneilta luilta.  

No, nyt ei ole lunta sitten enää. Eipä ei. On vain sitä likaa ja loskaa ja räntää ja kuraa ja mustuutta. Mutta ei hätää, huomenna tai ylihuomenna saadaan varmaan taas lunta ja sen jälkeen voidaankin sitten luultavasti muutaman päivän päästä jälleen nauttia tästä olotilasta. Talvi, mikä ihana vuodenaika.

 

Pitäisi varmaan muuttaa Espanjaan. Silloin voisi kyllä olla hyvä, jos osaisi sanoa kyseisen maan kielellä jotain muutakin kuin: Hola! Como te IIlmas? Mucho gusto? Que tal? ja Cuantos anos tienes? Kyllähän näilläkin varmaan alkuun pääsisi, mutta oman alan töiden löytäminen saattaisi kuitenkin edellyttää hieman edistyneempää kielitaitoa. Tyydyn siis perisuomalaisella asenteella vain kiltisti kärvistelemään ja valittamaan. 

Ja onhan talvessa tietysti joitakin hyviä puolia, kuten glögi, joulu, joululaulut ja villasukat sekä minttukaakao ja makkaravoileivät pulkkamäessä. Ja kun niihin joululauluihin nyt päästiin ja kun kerran marraskuussa jo ollaan, niin antaa soittaa sitten:

Love Actuallya voi tuijotella sitten jouluun saakka ja torjua kaamosväsymystä.

Peace man,

Helmi

PS: Jottei tämä nyt menisi ihan pelkäksi valittamiseksi, niin kaikkihan varmaan tietävät, että Kuopion Matkukseen avattiin 1.11. uusi Ikano-kappakeskus. Kävin siellä ihmettelemässä keskiviikkona, kun kauppakeskuksessa oli VIP-ilta ja kovin olin positiivisesti yllättynyt. Kivalta näytti, eikä ihmispaljouskaan ihme kyllä ahdistanut. New Yorkerista tarttui lisäksi mukaan pääkalloaiheista lämmikettä talven tuiskuja vastaan, eli ehkä tästä hengissä vielä selvitään.

Translation:

Winter is not my favourite time of the year. If it was all snow and cold, it would be ok, but I hate it when it first snows and then it melts away and everything is dirty and wet. Luckily, it's not long until Christmas.