Suurkirpparit ovat yleensä todella suosittuja ja sieltä voi tehdä erinomaisia ja edullisia löytöjä, koska omia tavaroitaan myyviltä on yleensä mahdollisuus tingata hinnoista. Tavallaan tinkaaminen onkin olennainen osa koko touhua. Kirpputorit pidetään aina klo 7–16 välisenä aikana, mutta yleensä parhaat tavarat viedään päältä jo heti aamulla, joten paikalle kannattaa suunnata mahdollisimman varhain.
Tämän kesän toinen suurkirppari järjestettiin sunnuntaina 1.7. Kuopion torilla ja sinnehän sitä oli paatuneen vintage-rakastajan suunnattava. Sattuneesta syystä pääsin torille kuitenkin vasta yhdentoista maissa ja tällöin myyjiä ei ollut enää ihan älyttömin määrin paikalla. Edellisen kerran kun kirppari järjestettiin toukokuun lopussa, myyjiä oli sen verran runsaasti, että rohkeimmat sissit olivat pystyttäneet myyntipaikkansa suoraan kaupungintalon eteen, kun muualla ei ollut enää tilaa. Voi kuitenkin olla, että nyt viikonloppuna lomakausi tai epävakaalta vaikuttanut sää oli vienyt ihmisiltä myyntihalut. Tai sitten suurin osa oli ehtinyt jo kaupata kaiken rahanarvoisen ja häipyä kotiinsa siihen mennessä, kun itse saavuin paikalle. Oli miten oli, kaikki tämä johti siihen, että tällä kertaa löytösaaliini ei paisunut niin massiiviseksi kuin yleensä. Mikä ei tietenkään välttämättä ole mitenkään huono asia...
Kuten jo aiemmin mainitsin, tinkaaminen kuuluu mielestäni olennaisesti näihin kirpputoreihin. Siksi en oikein jaksa ymmärtää niitä myyjiä, jotka eivät anna tuotteistaan yhtään tinkavaraa. Mielestäni tuotteelle kannattaisi aina sanoa vaikka heti alkuun pari euroa kalliimpi hinta, kuin millä sen on oikeasti valmis myymään. Kun on varaa tinkiä, ostajalle jää aina parempi mieli ja saattaapa mukaan lähteä sitten jotain sellaistakin, jota ei edes niin kiihkeästi haluaisi. Itse olen tehnyt sellaisen periaatepäätöksen, etten osta mitään, mistä ei saa tinkiä, mutta tällä kertaa jouduin hieman taipumaan. Ehkä poikkeus sitten vahvistaa säännön tässäkin asiassa.
Tässäpä sitten se ensimmäinen löytö eli kissa-kirjatuki, joka irtosi 2 egellä. Tästä ei ollut tinkausvaraa, mutta annoin mennä tämän kerran, kun ajattelin, että toista samanlaista tuskin tulee koskaan vastaan.
Mukaan lähtivät myös yllä olevat rintarossit hintaan 2 euroa tsipale. Näistä sain tingattua ja olisin varmaan saanut enemmänkin, mutta mielestäni hinta oli kohtuullinen näinkin.
Lisääksi mukaan tarttui neule, jossa huomasin vasta kotona olevan tahroja. Nämä näyttivät onneksi kuitenkin lähtevän pesussa lähes kokonaan pois.
Muuta en sitten tällä kertaa löytänytkään, tosin ihan omaa tyhmyyttä, koska kaksi juttua, jotka olisin halunnut (hapsunahkatakki ja musta turbaanihattu) menivät ihan nenän alta, kun jäin empimään. Tyhmä pää ja niin edelleen, mutta ehkäpä muistan seuraavan kerran hyökätä heti kimppuun, kun jotain himottavaa näen.
Kirpparin jälkeen kävin aamiaisella torin laidalla sijaitsevassa Kahvila Kanelissa. Aamiainen maksoi 15 euroa ja siihen kuului mm. tuoretta leipää, erilaisia leivänpäällisiä, jogurttia, puuroa ja kahvia tai teetä. Tarjontaan nähden aamiainen oli mielestäni himppasen hintava, mutta nälkä sillä kyllä lähti. Ja Kaneli on sisustukseltaan hauska paikka.
Loppuun vielä pari kuvaa torilta. Toisessa ikuistettuna kaupungintalo melko jännittävästi rajattuna sekä toisessa remontin kourissa oleva torin toinen puoli.
Ai niin, ja seuraava suurkirppis pidetään muuten 12.8. Satamatorilla, eli sinne sitten!
Peace man,
Helmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti