Heja Sverige!

Otsikko ei suinkaan viittaa tänään virallisesti alkaviin olympialaisiin ja siihen, että kannattaisin Ruotsia joka lajissa voittoon, vaan siihen, että kävin männä viikolla pyörähtämässä rakkaan naapurimaamme pääkaupungissa, joka tuttavallisemmissa piireissä myös Stokiksena tunnetaan.

Matka Suomesta Ruotsin puolelle taittui perisuomalaiseen tapaan laivalla, jonka reittiä operoi Viking Line. Varasimme reissun joskus kesäkuun alkupuolella ja pohdimme pitkään, seilatako kyseisellä laivayhtiöllä vai sen kilpailijalla Siljalla. Viking Line voitti tarjouskilpailun lopulta siinä vaiheessa, kun aivoni ylikuumenivat Siljan verkkosivujen ja risteilyvaihtoehtojen pläräyksen kanssa ja meinasin heittää kompuutterini seinään. Tällöin kanssamatkaaja alkoi olla vahvasti sitä mieltä, että yleisen mielenterveyden ja maailmanrauhan säilyttämiseksi lienee turvallisin valita suosiolla Viikinki, jonka online-varauspalvelusta olimme onnistuneet kaivamaan esiin sentään jonkinlaisen molempia tyydyttäneen matkapaketti-ratkaisun.

Matkamme koostui hyttiöistä laivalla meno- ja tulomatkalla sekä yhdestä hotelliyöstä Tukholmassa. Ja lisukkeiksi otettiin tietenkin sekä buffetit että meriaamiaiset laivalla. Hintaa matkalle tuli reilut neljä hunttia kahdelta hengeltä. Laiva lähti Suomesta lauantaina iltapäivällä ja oli perillä Tukholmassa sunnuntaiaamuna. Paluulaiva puolestaan lähti Tukholmasta maanantai-iltapäivänä ja oli perillä Helsingissä tiistaiaamuna.

Meillä oli reissulle kaksi yhteistä päämäärää: syödä ja juoda hiton hyvin sekä katsella vähän kaupunkia. Minulla henkilökohtaisesti oli myös kolmas päämäärä: Beyond Retro. Olen lukenut parin vuoden ajan säännöllisen epäsäännöllisesti ruotsalaisen bloggaajan, Elsa Billgrenin, Ruotsin Ellen verkkosivuilla julkaistavaa blogia "Need help dressing?" ja kuolannut kuolaamasta päästyäni kaikkia niitä ihania vintage-mekkoja, jotka Elsa on löytänyt Beyond Retrosta. Koska tätä vintage-vaatteita ja asusteita myyvää putiikkia ei luonnollisestikaan löydy Suomesta, missioni on jo pitkään ollut päästä käymään lähimmässä maassa, jossa sellainen sijaitsee, eli tässä tapauksessa Ruotsissa (toinen vaihtoehto olisi ollut Englanti).

Emme siis hukanneet Tukholmaan päästyämme juurikaan aikaa, vaan napotimme sunnuntaiaamuna Drottningatanilla (77) sijaitsevan Beyond Retron edessä jo puoli yhdentoista aikaan, kun liike aukesi yhdeltätoista. Hotellimme, Hotel Oden, sijaitsi muuten erittäin kätevästi aivan lyhyen kävelymatkan päässä kyseisestä liikkeessä, vaikka teimmekin hotellivalinnan puhtaasti hinnan, emme sijainnin perusteella. Johdatusta, sanon minä.

Mycket Retro

Ja kyllähän tuo paikka vastasi kaikkia odotuksiani. Voi ne kaikki ihanuudet, joita tuolta löytyikään!

Paitoja

Vietin liikkeessä varmaan puolitoista tuntia pläräten läpi rekkejä ja sovitellen kaikkia ihania vaatekappaleita, kun seuralaiseni odotteli kärsivällisesti kaupan ulkopuolella. Lopulta kodin saivat kaksi mekkoa ja hame. Harkitsin myös hetken punaisen knallin hankkimista (kyllä, sellaisen aidon), mutta totesin sitten, ettei hattu ehkä ole kuitenkaan malliltaan kuupalleni sieltä parhaiten istuvasta päästä.

Hattuja, mm. se punainen knalli

Hinnat tämän tyyppisissä vintage-liikkeissä ovat kalliimpia kuin normaaleilla kirpputoreilla tai jopa vastaavankaltaisilla uusilla tuotteilla kaupassa. Syy siihen, miksi itse rakastan vanhoja vaatteita ja olen valmis maksamaan niistä jopa enemmän kuin uusista, käyttämättömistä vaatteista, on niiden ainutlaatuisuus ja uniikkius: kadulla tulee vastaan hyvin harvoin (koskaan?) samanlaista vaatekappaletta. Lisäksi vaatteilla on oma historiansa ja tarinansa. Itse pidän varsinkin 50- ja 60-lukujen vaatteista myös siksi, että ne sopivat vartalotyypilleni paremmin kuin monet modernit mallivartaloille suunnitellut rytkyt.

Alushameita

Beyond Retro ei mielestäni ole sieltä kalleimmasta päästä vintage-vaatteita myyvistä liikkeistä. Esimerkiksi Suomessa hinnat ovat paljon korkeampia. Monesti olen törmännyt myös siihen, että Suomessa myydään esim. UFF:illa paljon korkeampaan hintaan henkkamaukkaa tai muuta ketjuliikekamaa "vanhana".

Mekkoja!!!

Mutta jos siis rakastat vanhoja vaatteita tai asusteita, ja olet menossa käymään Tukholmassa, suosittelen lämpimästi käyntiä Beyond Retrossa. Liikkeitä on Tukholmassa kolme ja niiden osoitteet löytyvät Beyond Retron verkkosivuilta (www.beyondretro.com).

Drottninggatanilta oli hyvä jatkaa matkaa eteenpäin, sillä katu johtaa suoraan Tukholman vanhankaupungin ytimeen ja sen varrelta löytyy paljon muitakin kauppoja sekä kahviloita ja ravintoloita.

Aukko vanhaankaupunkiin

En ole käynyt ennen Gamla Stanissa, joten olin erittäin positiivisesti ihastunut sinne päästessäni. Periaatteessa se oli melko samanlainen kuin esimerkiksi Riiassa tai Tallinnassa, mutta silti aivat hurmaava kapeine pikkukatuineen ja putiikkeineen.

Kaiken se kestää

Yhdellä Gamla Staniin vieviestä silloista oli rakkauslukkoja. Toivottavasti kukaan ei keksi mennä irrottelemaan näitä yön pimeydessä ja sulattelemaan niitä metallikönteiksi.

Täälläkin ollaan vähän kujalla

Harrastin myös Tukholmassa matkamuistojen ostelua. Gamla Stanista löytyi ihana kauppa, jossa oli myynnissä jos jonkinsorttista karvaista kaveria. Täältä saattoi ehkä lähteä jotain pientä mukaan.

Yritä nyt sitten valita näistä...

Lisäksi löysin Science Fiction Bokhandelnin liikkeen (Västerlånggatan 48), jossa oli valtava valikoima science fiction- ja fantasia-genreen kuuluvaa kirjallisuutta. Kotiutin täältä muun muassa Ransom Riggsin kirjoittaman "Miss Peregrine's home for peculiar children" -kirjan, jonka olen halunnut lukea jo pidemmän aikaa, sekä pari muuta kirjaa, joita en ole onnistunut löytämään muualta. Aloitin Riggsin eilen, enkä uskaltanut lukea sitä enää ennen nukkumaanmenoa, sillä sen verran karmivalta se vaikuttaa. Koukkuun jäin kuitenkin heti, sillä juonessa on yhdistetty tehokkaasti X-men ja "Keväällä isä sai siivet" -tyyppisten teosten aihepiiriä.   

Viis pientä talloo

Tästäpä inspiraatiota postiloodan tuunausprojektiin

Joku vähän virallisempi mesta

Loppupäivä menikin sitten kivasti kaupunkia ihmetellessä. Illalla hotellisssa onnistuimme näkemään myös osan "Todella upeeta" -sarjan olympia-jaksosta, joka oli aivan hulvaton! Siinä vaiheessa, kun Bubbles harjoitteli telinevoimistelua Edinan ja Patsyn luona, meinasin pudota sängystä, kun nauroin niin paljon.

Maanantaina  ennen laivan lähtöä nautimme hyvän hotelliaamiaisen ja ajoimme sen jälkeen Slussenille metrolla. Kävimme viemässä laukut laivaterminaaliin ja menimme sitten vielä Södermalmille kävelemään ja syömään.

Tie huipulle on pitkä ja kivinen

Mystisiä holvikaaria Södermalmilla

Viking Linen terminaalia vastapäätä on korkea kallio, josta on upeat näköalat yli Tukholman. Sateisenakin päivänä kaupunki näytti kauniilta.

Se on suurkaupunki

Paikallinen asukas strikes a pose

Muutenkin alue oli kaunista ja toi mieleen Pispalan puutaloineen ja -portaineen.

Salainen puutarha

Puisia kujia

Ja portaita. Sekä oikeen kiva tagi.

Laivamatka takaisin Suomeen kuluikin sitten oikein rattoisasti tax freessä pöllöillessä sekä buffetissa. Olin muuten hieman katkera tämän reissun jälkeen siitä, ettei kukaan koskaan ollut aiemmin sanonut minulle, että laivan buffetissa kannattaa oikeasti käydä syömässä. Kun marmatin tästä siskolleni eräänä päivänä, hän sanoi sen johtuvan todennäköisesti siitä, etten ollut pienenä pitänyt laivan buffetista. Mutta haloo, ei kai yhdeksänvuotiaan voi olettaa ymmärtävän sellaisten herkkujen kuin katkarapujen, kaviaarin, mustekalan ja sushin päälle? No, onneksi nyt olen tässäkin asiassa sitten viisaampi.

Laivamme saapui muuten Suomeen tiistaina tunnin myöhässä, koska se oli osallistunut meripelastusoperaatioon, jossa ongittiin Siljan kyydistä mereen pudonnutta ruotsalaismiestä ylös. Miehellehän kävin ihan hyvin ja hänet saatiin merestä ylös elävänä. Kaverin on täytynyt kyllä olla varsinainen sissi, sillä merenkäynti oli tuona yönä aika hurjaa ja aallot korkeita. Taisi olla miekkosella jonkinlainen suojelusenkeli matkassa.

Vi ses!

Helmi